Jonain päivänä kun kuolen haluan

jonain päivänä kun kuolen

haluan että tuhkani sirotellaan metsään

ihan hiljaa ja vähäeleisesti, äänettömästi...

 siellä tulen yhdeksi sen kanssa mikä elää

olen kuolematon niinkuin elämän ikuinen kierto

vihreänä sammaleena hehkun metsän sylissä

hallavana sutena jolkotan neulaspoluilla

tuuli kohisee latvoissani ja ravistelee pisaroita

voin jo kuulla ensimmäisten peippojen laulavan