Jonain päivänä kun kuolen haluan
jonain päivänä kun kuolen haluan että tuhkani sirotellaan metsään ihan hiljaa ja vähäeleisesti, äänettömästi... siellä tulen yhdeksi sen kanssa mikä elää olen kuolematon niinkuin elämän ikuinen kierto vihreänä sammaleena hehkun metsän sylissä hallavana sutena jolkotan neulaspoluilla tuuli kohisee latvoissani ja ravistelee pisaroita voin jo kuulla ensimmäisten peippojen laulavan