Tuulen hiljaiset viestit

Tervehdys kaikille! Tämä melko pitkä juttu jäkälistä löytyy myös toisesta, vanhemmasta blogistani Tähtiruusun uusi elämä, mutta halusin julkaista sen uudestaan ihan mielenkiinnon vuoksi. Luonnossa kävellessä tulee  usein kiinnitettyä huomiota erilaisiin jäkäliin, niiden väreihin ja muotoihin. Ne ovat kuin pieniä taideteoksia, ja mikä parasta, niitä voi havainnoida ympäri vuoden, myös talvisaikaan. engl. Lichens  saks. Flechten eest. Samplikud ven. Лишайники Kasvitieteellinen nimi: Lichenes Jäkälät ovat sienen ja levän muodostamia yhdyseliöitä, symbioottisia kaksoisorganismeja, jotka menestyvät kaikissa maaplaneetan suurekosysteemeissä ja myös sellaisissa olosuhteissa, jotka ovat epäsuotuisia muulle kasvillisuudelle. Suuri osa jäkäläsienistä kuuluu kotelosienten ryhmään, ja jäkälien leväosakkaat ovat tavallisesti mikroskooppisen pieniä, yksisoluisia viherleviä tai joskus rihmamaisia sinileviä eli syanobakteereita. Joidenkin jäkälien sekovarressa elää sekä viherleviä että syanob...

Kuva: Pixabay, Erik_Karits Punavarpunen, Erythrina erythrina tai Carpodacus erythrinus Ruots. Rosenfink Engl. Scarlet Rosefinch Heimo: Fringillidae Suku: Erythrina (Carpodacus) Laji: erythrina (erythrinus) Koko: Pituus 14-15 cm Siipiväli 24-27 cm Paino 19-27 g Punavarpunen on peippojen heimoon kuuluva varpuslintu. Punavarpusen levinneisyysalue kattaa pääosan Aasiaa sekä Fennoskandian ja Keski- ja Itä-Euroopan. Suomeen se tuli kaakosta käsin, ja vielä 1940-luvulla se oli Kaakkois-Suomessa harvinainen lintuerikoisuus. Nykyisin punavarpunen on varsin yleinen pesimälintu Etelä- ja Kaakkois-Suomen pensaikkoisilla alueilla sekä erilaisissa kulttuuriympäristöissä. Etelästä levinneisyys ulottuu melko harvalukuisena maamme halki pohjoisen napapiirille Kuusamon-Rovaniemen korkeudelle asti. Levittäytyessään Kaakkois-Suomesta punavarpunen runsastui monikymmenkertaisesti 1990-luvun alkuun, mutta sen jälkeen kanta on taantunut talvehtimisolojen huonontumisen takia. Nykyisin punavarpunen luokitellaan...

Kuva: Pixabay, DieNaturreise Peukaloinen, Troglodytes troglodytes Ruots. Gärdsmyg Engl. Wren Heimo: Troglodytidae Suku: Troglodytes Laji: troglodytes Koko: Pituus 9-11 cm Siipiväli 13-17 cm Paino 7-12 g Eräänä päivänä päätin tehdä vähän erilaisen metsälenkin kuin tavallisesti. Nousin ylös lähimetsän rinnettä sellaista polkua pitkin, jota en ollut aikaisemmin kulkenut, ja ylhäällä jatkoin sitten kulkua kalliorinteen reunaa myötäillen. Yhtäkkiä alkoi kuulua voimakasta varoittelua, joka tuntui tulevan läheltä kaatuneen kuusen ja sen pystyyn nousseen juurakon suunnasta. Juurakon päällä oli peukaloinen, ja se puolusti pesäänsä pontevasti päästäen kovaa ja terävää rätinää: trrrrrt trrrrrt trrrrt. Linnun esitys oli niin terhakka, että tunsin itseni häpeälliseksi rauhanhäiritsijäksi, ja lähdin nopeasti poistumaan paikalta. Vähän kauempana katsoin vielä kerran taakseni nähdäkseni viimeisen silmäyksen tästä pätevästä pikkulinnusta, sillä kohtaaminen oli merkkitapaus ja ensimmäinen kerta, kun ole...

Hei, lukijani! Julkaisen tässä uudestaan vanhan juttuni saniaisista, sillä aihe on aina yhtä ajankohtainen, ja tänä kesänä olenkin palannut saniaisteemaa tutkimaan. Juttu löytyy myös toisesta, vanhemmasta blogistani Tähtiruusun uusi elämä. Saniaiset ovat aina kiehtoneet minua ja ruokkineet mielikuvitustani. Muistan jo lapsena ihmetelleeni kesämökin takana kasvavia kotkansiipiä, ja eräs lempisatukirjoistani oli Tupuna  Vaissin  upeasti kuvitettu Saniaissaari. Vaistosin jo silloin, että saniaisissa oli jota in salaperäistä ja  ikiaikaista. Tuijottelin niitä ja kuvittelin kuulevani niiden hiljaisen puheen, joka oli sillä hetkellä tarkoitettu vain minun korvilleni.   Kasvitieteellisessä luokittelussa saniaiset kuuluvat putkilokasvien ryhmään eli kaareen  Tracheophyta . Putkilokasvit jaetaan kahteen suurryhmään eli alakaareen, jotka ovat sanikkaiset ( Pteridophytina ) ja siemen- eli kukkakasvit ( Spermatophytina ). Saniaiset ( Polypodiopsida ) kuuluvat sanikkaisii n,...