Tuulen hiljaiset viestit

Kuva: Pixabay, jggrz Leppälintu, Phoenicurus phoenicurus Ruots. Rödstjärt Engl. Redstart Heimo: Muscicapidae Suku: Phoenicurus Laji: Phoenicurus Koko: Pituus 14-15 cm Siipiväli 21-24 cm Paino 11-19 g Väritykseltään upea leppälintu luetaan nykyisin lintujen taksonomiassa sieppoihin ja varpuslintuihin, kun aikaisemmin se kuului rastaslintuihin. Laji pesii lähes koko Euroopassa, Pohjois- ja Länsi-Afrikassa sekä Aasiassa Baikal-järvelle ja Iraniin saakka. Meillä Suomessa leppälintu pesii koko maassa runsastuen pohjoista kohti mentäessä. Wikipedian mukaan Euroopan kanta kattaa 2-3 miljoonaa paria ja Suomen 500 000 - 700 000 paria. Lasse J. Laineen vuonna 2023 päivitetyssä Suomen linnut -tunnistusoppaassa annetaan lukumääräksi 600 000, mikä lienee leppälinnun keskimääräinen pesivä parimäärä maassamme. Leppälintu pesii monenlaisissa valoisissa ympäristöissä melko runsaslukuisena Etelä- ja Länsi-Suomessa, runsaslukuisena Itä-Suomessa sekä hyvin runsaslukuisena Metsä-Lapin pohjoisosissa ja paik...

Kuva: Pixabay, hapr80 Puukiipijä, Certhia familiaris ruots. Trädkrypare engl. Treecreeper Heimo: Puukiipijät, Certhiidae Suku: Puukiipijät, Certhia Laji: familiaris Koko: Pituus 12-14 cm Siipien kärkiväli 18-21 cm Paino 7-11 g Puukiipijöiden heimoon kuuluu vain yksi suku ja siihen yhdeksän lajia, joita elää luonnonvaraisina pääasiassa Euroopassa ja Aasiassa. Amerikan-puukiipijä elää ainoastaan Pohjois-Amerikassa. Puukiipijä on meillä Suomessa heimonsa ja sukunsa ainoa edustaja (Certhia familiaris), mutta sitäkin viehättävämpi ja sympaattisempi kaarnanpalan värinen pikkulintu. Se pesii melko runsaslukuisena Etelä-Suomessa, harvalukuisena Keski-Suomessa ja erittäin harvalukuisena Kainuusta Etelä-Lappiin. Suomen pesimäkanta on arviolta 150 000 - 250 000 paria. Puukiipijä on hauskannäköinen pitkänomainen, hiukan talitiaista pienempi lintu. Sen selkäpuoli on kaarnanvärinen, mustan, ruskean ja valkean kirjava, alapuoli on valkoinen, ja rinta ja kurkku ovat hohtavan lumivalkoiset. Tummanruske...

Viime aikoina on useaan otteeseen raportoitu auringon poikkeuksellisen voimakkaasta aktiviteetista. Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusvirasto NOAA (U.S. National Oceanic and Atmospheric Administration) kertoo, että perjantaina 10.5. auringon koronan massapurkauksista syntynyt voimakas geomagneettinen myrsky on saavuttanut Maan ja jatkuu viikonlopun yli sunnuntaihin 12.5. saakka. NOAA:n Avaruussääennusteiden keskuksen johtaja Clinton Wallace luonnehtii meneillään olevaa myrskyä epätavalliseksi ja mahdollisesti historialliseksi tapahtumaksi. Geomagneettiset myrskyt voivat vaikuttaa Maan kiertoradan läheisyydessä ja Maan päällä olevaan infrastruktuuriin sekä saada aikaan spektaakkelinomaisia revontulia. Aiheesta löytyy kirjoitus NOAA:n sivuilta: https://www.noaa.gov/stories/strong-geomagnetic-storm-reaches-earth-continues-through-weekend Meillä kotona on edelliseen liittyen tapahtunut erikoinen juttu jo kaksi kertaa. Tavallisesti joka aamu vaihdamme miehen kanssa kuulum...

  Saksalaisen Jenny Erpenbeckin kirja Mennä, meni, mennyt ilmestyi saksankielisenä alkuteoksena (Gehen, ging, gegangen) vuonna 2015. Kirjan on suomentanut Jukka-Pekka Pajunen, ja se on meillä ilmestynyt Tammen keltaisessa kirjastossa vuonna 2019. Mennä, meni, mennyt kertoo itäberliiniläisestä klassisen filologian professorista, joka on juuri jäänyt eläkkeelle ja muutamaa vuotta aiemmin leskeksi. Uudessa elämänvaiheessa häntä alkaa vaivata tyhjyyden tunne, mutta tilanne muuttuu, kun hän tulee tietoiseksi afrikkalaisten pakolaisten protestileiristä aivan kävelyreittinsä varrella. Protestia käsitellään uutisissa, ja ”kuvassa näkyy retkipöytä, jota vasten nojaa pahvinen kyltti: We become visible. Sen alla lukee vihreillä, pienillä kirjaimilla: Me tulemme näkyviksi. Miten ihmeessä hän ei huomannut koko mielenilmaisua?” Hänen kiinnostuksensa on herännyt, ja kun hän ryhtyy ottamaan asiasta selvää, hänen elämänsä alkaa yllättäen saada uudenlaista sisältöä. ”Richard on ollut eläkkeellä vast...

Tänään olen hyvin hellä itselleni Kirjoitan lempeitä lauseita Neulon pehmeitä silmukoita Olen huomaavainen niin että huomioin levon tarpeeni ja käyn lepäämään Ajoissa Enkä vasta sitten kun olen niin väsynyt etten enää muista mitä piti tehdä Tämä on vaikeaa mutta yritän ihan hiljaa, pysähtyen ja tunnustellen Rakastaa hiukan myös itseäni Tänään on se hetki  

Pikkutikka: schauhi/Pixabay Pikkutikka, Dryobates minor, aik./syn. Dendrocopos minor ruots. Mindre hackspett engl. Lesser Spotted Woodpecker   Heimo: Tikat (Picidae) Suku: Kääpiötikat (Dryobates) Laji: minor   Koko: Pituus 14-16,5 cm Siipien kärkiväli 24-29 cm Paino 20-28 g   Pikkutikka on maamme pienin tikkalaji. Ulkonäöltään se muistuttaa valkoselkätikkaa, mutta on sitä paljon pienempi, vain suunnilleen peipon kokoinen. Pikkutikalla on musta selkä, jossa on valkoisia poikkijuovia, ja selkäpuoli näyttää laajalti valkealta tummin täplin. Vatsapuoli on valkoinen kapein tummin pitkittäisjuovin, ja mustat siivet ovat valkojuovaiset. Toisin kuin valkoselkätikalla, pikkutikalta puuttuu punainen väri alavatsalta. Koiraan päälaki on punainen, naaraan on otsasta vaalea ja takaosasta musta. Nuoren linnun päälaki on punertava. Pikkutikalla on pyöreämuotoinen pää, ja sen nokka on hento.   Pesimäympäristönään pikkutikka suosii luonnontilaisia reheviä ja lehtipuuvaltaisia sekamet...

    Albanialaissyntyinen, Roomassa asuva toimittaja ja kirjailija Anilda Ibrahimi on kirjoittanut kirjan Punainen morsian (Rosso come una sposa), joka ilmestyi Italiassa vuonna 2008 ja meillä Helinä Kankaan suomentamana vuonna 2010. Kirjan on kustantanut Tammi, ja se löytyy Keltaisesta kirjastosta. Törmäsin kirjaan sattumalta selatessani nettiantikvariaatin sivuja, ja päätin tilata sen, sillä se herätti uteliaisuuteni sekä nimellään että aihepiirillään.   Punainen morsian kertoo albanialaisen suvun tarinaa neljän sukupolven ajalta 1900-luvun alkupuolelta aina vuosisadan loppupuolelle asti. Kirjassa on kaksi osaa, joista ensimmäisessä liikutaan kuningas Zogu I:n Albaniassa ja siirrytään 2. maailmansodan tapahtumien kautta Enver Hoxhan kommunistiseen yhteiskuntaan. Toisessa osassa eletään jo syvällä kommunistihallinnossa, mutta edetään vähitellen kohti kommunismin kaatumista, muurien murtumista ja maan avautumista ulkomaailmalle eristyneen vaiheen jälkeen.   ...